Itse ymmärän kyllä paremmin niitä isiä joiden isänvaisto ei herää edes nähtyään oman lapsensa ensimmäistä kertaa. Miksi se heräisi vain visuaalisen havainnon jälkeen? Koska miehet ovat enemmän visuaalisia olentoja kuin naiset? Eiväthän kaikki naisetkaan heti ole sinut äitiytensä kanssa vaikka lapsi on ollut kropan sisällä ensimmäiset 9 kuukautta ja makaa heidän rinnallaan heti syntymän jälkeen. Miten sitten mies jolla ei ole ennen lapsen syntymää ollut minkäänlaista tunnesidettä lapseen yht'äkkiä olisikin täysin myyty lapsen nähtyään. Okei, se voi olla konkreettisempi asia nähdä lapsi kuin se, että siellä vaimon tai tyttöystävän mahassa kasvaa uusi elämä. Mutta lapsethan ovat hyvin vaativia. Ymmärrän hyvin kuinka joku isä ottaa hatkat heti lapsen syntymän jälkeen jos ei innolla ole edes isyyttä odottanut.
Toki löytyy niitäkin miehiä joille isyys tulee luonnostaa ja jotka oikeasti haluavat isiksi. Mutta enimmäkseenhän se kylläkin on naisten juttu... ja jotta naiset itse voisivat luottaa siihen, että siellä jossain on se mies joka haluaa isäksi on näitä myyttejä isyydestä viljeltävä. Olisihan se kauheata lisääntymiskykyisen naisen kannalta jos sanottaisiin, että ei siitä miehestä valttämättä koskaan tulee isää joka sellainen oikeasti haluaa olla. Vastahakoisia isiähän tämä maailma on pullollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti